Kommentti Mauri Myllylä 27.2.2024
Professori Antti Talvitie piti esitelmän 13.2.2024 Tieteiden talolla Helsingissä Liikennesuunnittelun Seuran, Tulevaisuuden Tutkimuksen seuran ja Yhdyskuntasuunnittelun seuran seminaarissa aiheesta Liikennesuunnittelu eilen, tänään, huomenna. Esitelmä pohjautui hänen asiasta tekemäänsä 10-osaiseen historialliseen selvitykseen. Esitelmöitsijän työhistoria liikkuu kahdella mantereella ja vuosituhannella liikennesuunnittelun konsulttina, tiehallinnon virkamiehenä, usean yliopiston opettajana ja tutkijana sekä Maailmanpankin asiantuntijana. Hän kehotti selvityksen lukijoita muodostamaan oman käsityksensä asioista, jotka siinä on tuotu julki. Kehotus on hyvä ja vaativa. Mitä enemmän selvitykseen paneutuu, sen tärkeämmäksi asia muuttuu. Yritän poimia siitä opetuksia ja kysymyksiä tilaisuuden järjestäneiden seurojen toiminnan kannalta.
Norrköpingin keskustan nostalgista liikennettä
Liikenteensuunnittelun Seura opintomatkalla Ruotsissa vuonna 1975. Kuva Mauri Myllylä
Tutkimista ja tiedettä liikenteeseen
Aihe on laaja ja ajankohtainen sekä tärkeä eri näkökulmista katsoen. Liikennesuunnittelun Seura täyttää tänä vuonna 50 vuotta. On sopiva kohta kerrata ja arvioida seuran toiminta-ajatusta alkavalle ajanjaksolle. Maailmansodan jälkeinen aika on ollut Suomessa ja muualla kaupungistumisen aikaa, jolloin liikenneyhteyksiä ja rakenteita on tehty kertaalleen tai jopa naulattu paikoilleen. Voiko samanlainen meno jatkua? Onko uusilla liikkumisen muodoille tilaa kaupungeissamme. Liikenteen energiariippuvuus on murroksessa. Kriisiolosuhteet vaikuttavat ajassamme ja huoltovarmuuden turvaaminen on paljon käytetty peruste liikenneinvestoinneille. Liikenteen rooli ilmaston muutoksen torjunnassa on tunnustettu tosiasia. Väestön Ikärakenteen muutos, etätyö ja digitalisointi ovat uusia mahdollisuuksiamme.
Selvityksen laatijan oman työuransa kerronnan jälkeen painopiste on taloudellisissa arvioinneissa, miten ne ovat muuttuneet tai muuttumassa. Tietoisena rajauksestaan kirjoittaja esittää luettelon insinööriteknisestä yleissuunnittelusta lähtien mitä kaikkea liikennesuunnittelun repertuaariin kuuluu. Kansainvälisen työn osaajalla on rohkeus sanoa ja herättää keskustelua. Hän arvostaa tutkimusta ja tiedettä liikennealalla, jota pidetään yleensä käytännön tekemisenä. Liikennesuunnittelun Seuraa tarvitaan työnsä jatkajana.
Antti Talvitien työura käynnistyi arvostetun konsulttiliikelaitos Viatekin palveluksessa 1960-luvun alussa samoihin aikoihin kuin omani Oulun kaupungin palveluksessa. Liikennesuunnittelun osaamisen opit olivat Suomessa siihen aikaan tuontitavaraa. Oppia saatiin yhteistyöstä kansainvälisten toimijoiden kanssa, käytännön hankkeista sekä korkeakoulussa opiskellen ja opetustehtävien kautta. Selvityksen laatijan työurasta tuli aloituksesta alkaen kansainvälinen eli suomalaisittain liikennesuunnittelussa poikkeuksellinen. Huomion arvoista on, että liikennesuunnittelua leimasi liikennejärjestelmätason työ ja pitkän tähtäimen ajattelu. Puhtaalta pöydältä liikkeelle lähtöön oli silloin tarve ja mahdollisuus. Miten tulevaisuus otetaan haltuun tänä päivänä?
Selvityksen laatija toteaa. että siihen aikaan päättäjät ja liikennesuunnittelijat eivät kartoittaneet liikenneongelmia ja suunnittelun tavoitteita. Oma kokemukseni on, että Suomen autoistumisen alussa niihin alettiin valmistautua ainakin teoreettisesti. Ilmaus, että siihen aikaan ratkaisut ja projektit valittiin poliittisesti, vaatii täsmennystä. Oma ajatteluni mukaan yhdyskuntien liikennesuunnittelu ja toteutus ovat osa valtiollista ja kunnallista päätöksentekojärjestelmää ja yhteistyötä, jossa valmistelu oli silloin ja nykyisinkin merkittävässä roolissa vaikuttamassa poliittiseen päätöksentekoon. Poliittisten päättäjien nopea vaihtuminen edellyttää muulta hallintokoneistolta jatkuvuutta. Ammatillisella osaamisella ja tutkimuksella oli alussa ja on vielä vahva tilaus. Liikennesuunnittelun, yhdyskuntasuunnittelun ja tulevaisuuden tutkimuksen seuroilla on hyvä sauma täydentää virallisen hallinnollisen järjestelmän aukkoja ja työtä jatkuvuuden hyväksi. Tästä kertoo myös selvityksen laatijan antama arvostus ja kiitollisuus Suomen ja USA:n liikennesuunnittelun opinahjoille, oppi-isille, legendoille ja yhteistyökumppaneille.
Selvityksen laatijan leipätyö on ollut liikennetutkimukset, niiden matemaattisten liikennemallien hyväksikäyttö, ymmärtäminen ja opettaminen. Niihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, jotka pitää tiedostaa kun niitä sovelletaan ja hyväksi käytetään. Ajan arvottaminen on yksi esimerkki merkittävästä ja samalla vaikeasti arvotettavasta kustannustekijästä. Selvityksessä se on kiteytetty kollegansa toteamukseen, vaikka työssäsi on paljon epävarmuustekijöitä, näiden asioiden tutkiminen on tärkeää. Kenraali Eisenhower sanoi sodasta, sitä koskeva suunnitelma on tarpeeton, mutta suunnitteleminen on tärkeää.
Suoraa puhetta
Esimerkkinä selvityksen tekijän rohkeudesta kyseenalaistaa ja sanoa totuuksia: Suomi on joko liian pieni tai sen rataverkko liian laaja ja sen tuottavuus heikko. Puolet Suomen rataverkosta voi paketoida ja toinen puoli uudistaa tehokkaan operoinnin varmistamiseksi. Tiestön yhdysverkko on liian suuri urbaaníin Suomeen ja se pitää luokitella yksityisteiksi budjettiavustusta lisäten. Hallintokoneistot eivät ole orientoituneet tehtävään tehdä tie tai tienpitäjä tarpeettomaksi. Tieviranomaisemme käyttävät tarpeettomia teitä korjausvelan mittareina. Suorapuheisuus voi olla liikennealan seuratoiminnan veteraaneille sopiva osaamisen alue.
Selvityksen tekijä kirjoitti aloittaneensa tällä painolastilla työt Maailmanpankissa 1993 mutta pitäneensä periaatteistaan poiketen suunsa säkkiä myöten. !990-luvun alku oli Maailmanpankissa suurten muutosten aikaa. Tavoitteet ryhmiteltiin kolmen kestävän kehityksen otsikon alle: talous, ympäristö, yhteiskunta. Vuonna 1997 Antti Talvitie teki aloitteen Maailmanpankille, että liikennesuunnittelun pitäisi edistää ihmisvoimaan perustuvia liikennemuotoja, jotka luovat kasvoista kasvoihin yhteyksiä ja luottavat niihin. Tämä tarkoittaa kävelyn ja pyöräilyn vahvistamista kuntien suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tunsin olevani ”kotona” WB:n uusien prosessien kanssa, sanoo selvityksen kirjoittaja. Jäin tällöin eläkkeelle Oulun kaupunkisuunnittelijan tehtävistä. Kevyt liikenne ja kävelykeskustat oli keskeinen teema Liikennesuunnitteluseuran alkuvuosien toiminnassa. Mikä on toivottu kulkumuotojakauma tänään?
Velo City konferenssin osallistujia polkupyöräretkellä Pariisissa vuonna 2003
Kuva Mauri Myllylä
Hyödyt ja kärsimykset samaan kuvaan
Ekonomistin hyöty-kustannus analyysin eli selvityksen tekijän henkilökohtaisesta näkökulmasta katsoen on kustannustekijät otettava huomioon niiden todellisten hintojen mukaan muistaen hyödyn saajat ja menettäjät. Hän osoittaa sormella, että erikoisesti subventoidussa liikenteessä koko maan/yhteiskunnan hyödyt ovat pienemmät kuin ilman subventiota. Asia koskee sekä tieliikennettä että kiskoilla kulkevaa liikennettä
Yhteiskunnallinen hyöty-kustannus analyysi ottaa huomioon kaikki tunnetut ulkoiset tekijät eikä vain matka-ajan säästöt, onnettomuudet ja päästöt. Asetelman tekee vaikeaksi, kun tarkasteltavan alueen väki ja toiminnat muuttavat paikasta toiseen liikenneolosuhteiden tai muiden muutosten vuoksi. Selvittäjän tiedossa on vain yksi esimerkki perusteellisesta analyysistä.
Luvussa 7 selvityksen tekijä pohtii, miksi matkustamisen hinnan mukaanotto liikenteen kustannuslaskelmissa on vaikeaa eikä ole niissä mukana. Ajan arvottamista ei kyseenalaisteta siihen liittyvistä epävarmuustekijöistä huolimatta. Matkustamisen hinnan mukaanottoa ei uskalleta ottaa huomioon sen suuresta vaikutuksesta huolimatta. Tärkein syy lienee poliittinen. Kun yhteiskunnallisia hyötykustannusanalyysejä tehdään haluttujen investointien perusteluksi, tehtävä vaikeutuu hankkeen läpisaamisessa.
Suomessa liikenteen hinnoittelu on sähköistymisen vuoksi ajankohtainen ja tärkeä. Valtion verokertymä supistuu fossiilipolttoaineiden erityisverotuksen pienetessä. Kaikki tahot ovat vastustaneet tiemaksuja, jolloin verotuksen lisäämisestä ei voitane välttyä. Miksi riippumattomat asiantuntijat eivät ole pitäneet asiaa virireillä, kysyy selvityksen tekijä. Hän ihmettelee myös, missä ovat liikenneinvestoinneista otaksutut maanarvon nousu ja sen käytön nettohyödyt ja vastaa itse. Niitä ei ole koska maankäyttöhyötyjen mukaanotto on hyötyjen kaksinkertaista laskentaa. Pähkäilemistä riittää liikennesuunnittelulle tässäkin asiassa.
Liikenteen hinnoittelun suuri merkitys
Yleinen ajattelu on, että mitä enemmän rahaa saadaan hankkeeseen, sitä hyödyllisempi se on. Liikennejärjestelmän vaikuttavuuden laaja-alaisuus perustelee taloudellisen vaikuttavuuden tutkimisen suurta merkitystä. Selvityksessä kaivataan unilukkaria myös suurten liikenneinvestointien ja kaupunkirakenteen tiivistämisen suhteiden selvittämiseksi. Informaatioteknologian vaikutuksia kaavoitukseen ja etätyöhön on tutkittu vähän, vaikka sen mahdollisuudet ovat mittavat. Asiaan liittyy suuria tulosiirtoja harvoille. Toiset maksavat ja toiset hyötyvät. On alan tiedemiesten vastuulla mutta myös päätöksenteossa tiedettävä, että asiaan on kiinnitetty huomiota läpinäkyvällä tavalla. Jos liikenteen hinnoittelu tehdään oikein, sen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen olisivat erilaiset kuin mitä on tapahtunut. Uudella hallituksella on mittava tehtävä asettaa prioriteetteja toiseen ja parempaan järjestykseen. Tarkoittaako selvityksen laatija tällä Suomen hallitusta vai LSS:n hallitusta ei ole tiedossani, mutta hyvä vinkki esityslistoille ainakin. Olen edellä kommentoinut pintapuolisesti professori Antti Talvitien kirjoittamaa Suomen liikennesuunnittelun historiallista selvitystä. Selvityksen päätarkoitus on ollut kiinnittää huomiota liikenteen hinnoittelun suureen merkitykseen liikenneinvestointien arvioinnissa. Siinä nähdään, että Suomessa on asiassa heiluttu taloustieteen ja yhteiskuntataloudellisten analyysien välillä. Kummassakaan tarkastelutavassa ei ole onnistuttu hyvin. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta hyötykustannusanalyysit ovat olleet liian kapeita maantieteellisesti ja yhteiskunnalliset tekijät riittämättömiä. Maankäyttöetujen huomioonottaminen ei ole ollut perusteltua. Poliittiset tekijät ovat vaikuttaneet suurien investointien valintaan ja ehkä hyötykustannusanalyysien tekoon ja tuloksiin. Talvitien arvioinnit haastavat liikennealan intressitahoja kiinnittämään asiaan huomiota. Selvitys päättyy toteamukseen, ettei tässä hänen selvityksessäkään ole kartoitettu kysymystä, mihin liikenneongelmiin haetaan ratkaisuja